Tietoa Palatsista


Palatsiseurakunnan karismaattisuus on Sanaa ja kristittyjen yhteyttä


(Kirjoitettu 2.3.2010)

Tampereella Kalevan vanhassa seurakuntatalossa Väinölänkatu 26 tiloissa nykyisin toimiva Palatsiseurakunta aloitti toimintansa noin viisitoista vuotta sitten menestyksekkäillä yleisötilaisuuksilla. Taustalla oli näky tavoittaa kirkottomia ihmisiä, joilla ei ole seurakuntayhteyttä. Intoa ja inspiraatiota seurakunnan perustajille antoi usko, että Jumalan Sana on totta ja Pyhä Henki toimii tänäkin päivänä. Työnäkyä lähti kantamaan joukko henkilöitä, joista tunnetuin oli Markku Ylipää. Työnäyssä keskeisellä sijalla oli ylistysmusiikki.

Nyt on jälleen aika rakentaa Palatsin toimintaa uusissa puitteissa. ”Paluumuuttajat” ovat tervetulleita ja muutto takaisin voi alkaa. Uudet seurakuntayhteyttä ja hengellistä rohkaisua hakevat  ja etsijät ovat sydämellisesti tervetulleita joukkoomme.


Kristittyjen yhteys keskiössä      

Kristittyjen yhteyden korostaminen on Palatsilla keskiössä. Palatsiseurakunta on koko toimintansa ajan toiminut yhteistyössä erilaisten seurakuntien ja yhteisöjen, muun muassa Hengen Uudistus Kirkossamme ry:n, kanssa. Hengen uudistus kirkossamme on ollut Palatsin vahva näky. Ulospäin suuntautumisen, yhteistoiminnan ja vaikuttamisen näky on ollut vahva. Kaikkia piirejä toiminta ei ole miellyttänyt: milloin Palatsia on moitittu yhteiskristillisestä hapatuksesta tai väitetty suoraan, ettei se ole luterilainen.

Meillä on kuitenkin ollut vahva näky kristittyjen yhteydestä ja uskon perusteista. Karismaattisten seurakuntien lähtökohta on se, että usko tulee eläväksi. Liiallisesta oikeaoppisuudesta voi ihmisille tulla vääränlainenkin turvatekijä ja joskus käy niin, että kun sitä voimakkaasti julistetaan, niin Pyhän Hengen elämä alkaakin kuihtua. ”Kirjain kuolettaa, mutta Henki tekee eläväksi.”

Vaikka alkuihastuksen vuodet ovat jo takana, niin seurakunnan perusnäky on pysynyt pääosin samana. Tällaisia ovat mm.: Henkilökohtainen Jumalasuhde, seurakuntalaisten hengellinen kasvaminen palvelutehtävissä ja pienryhmätoiminnan yhteydessä. Näiden tekijöiden arvioidaan olevan yleensäkin nykyisten karismaattisten seurakuntien suosion perustana.


Karismaattisia armolahjoja tarvitaan seurakunnan rakennukseksi

Karismaattisissa seurakunnissa painotetaan armolahjojen merkitystä palvelutehtävissä, mutta karismaattisuudessa ei ole kyse oikeasti mistään sielullisesta pilvissä leijumisesta, vaan se on todella syvälle menevää Sanaa. Ihmiset kaipaavat Jumalasuhteeltaan sitä, että se olisi todellinen ja toimisi myös käytännössä ja konkreettisesti. Yliluonnollinen on karismaatikoille luonnollista. Jeesus sanoo: Te kuljette eksyksissä, kun te ette tunne kirjoituksia ja Jumalan voimaa (Mark. 12:24). Jumala on Sanassaan luvannut vastata rukouksiimme ja opetuksen jälkeen me Palatsilla lapsenomaisesti Isään luottaen laitamme Sanan käytäntöön rukouspalvelun muodossa.

Karismaattisuutta on kritisoitu elämysten metsästyksestä ja hengellisen viihteen tarjoamisesta. Toki karismaattisia seurakuntia on monenlaisia riippuen osin siitä mille tunnustuskunnalle ja hengelliselle kulttuurille ne rakentuvat. Siinä missä luterilaisen kirkon sateenvarjon alla toimivan Palatsin karismaattisuus on yhdenlaista, voi se toisessa seurakunnassa painottua eri tavalla. Kaikkia hengellisen kentän ilmiöitä pitäisi punnita suhteessa Raamattuun ja siihen mitä ne saavat aikaiseksi kokijassaan pidemmällä aikavälillä. Kokemuksellisuus ei sinänsä ole negatiivista, jos julistus on selkeästi Raamattu- ja Jeesus-keskeistä.

Kokemuksia elävästä Jumalasta tarvitaankin, sillä varsinkin alkuvaiheissa monilla on hyvin rationaalinen tai filosofinen rakennelma uskosta. Kuitenkin kun Jumalan Henki tulee seurakunnan keskelle, niin silloin ääretön kohtaa äärellisen. Ei voida odottaa, että tätä kohtaamista välttämättä voitaisiin tiivistää kauniiksi loogiseksi ajatteluksi.

Kotiryhmiä arvostetaan ja uusia rukoillaan

Yleisötapahtumien kanssa Palatsilla keskiössä ovat kotiryhmät, joissa tapahtuu kouluttautumista ja opetuslapseuttamista. Nämä ryhmät tähtäävät yhteyden lisäksi siihen, että seurakuntalaiset kasvaisivat hengellisesti kantamaan vastuuta erilaisissa palvelutehtävissä yhdessä toisten kanssa.

Kotiryhmissä oman paimenen johdolla on mahdollista tutustua Sanan lisäksi myös toisiin seurakuntalaisiin, saada ystäviä ja tukea. Uskovien yhteys syntyy ihmisten välillä ja Jumalan kohtaamisen lisäksi myös kanssamatkalaisten kohtaaminen on tärkeää.
Yhteisöllisyyden synnyttämisessä kotiryhmät ovat keskeisessä asemassa. Ryhmissä on hyvä kasvaa hengellisesti ja oppia löytämään omia armoituksia ja palvelun mahdollisuuksia. Seurakunnan työntekijäresurssit ovatkin pääasiallisesti vapaaehtoisten varassa. Seurakunta kouluttaa, varustaa ja valtuuttaa jäseniään kaikkiin tehtäviin ja kunnioittaa Jumalan suvereenia työtä jokaisessa ihmisessä, kuvailee Palatsiseurakunnan johtaja Jukka Hammarén.


Paimen valmentaja ja johtaja

Jukka Hammarénin mukaan kirkossa hengellisen työn tekijöille tällaisen seurakuntamallin toteuttaminen merkitsisi vahvaa työnkuvan muutosta, jossa tekijöistä tulisi valmentajia, seurakuntalaisten työn organisoijia ja johtajia. Joillakin kirkon työalueilla tämä onkin jo totta. Varsinaiseen hengelliseen työhön seurakuntalaiset tarvitsisivat kuitenkin nykyistä enemmän tukea, rohkaisua ja valtuutusta.

Vaikka Palatsin malli on olemassa, ei sen toteuttaminen ole ollut helppoa tai mutkatonta. Ei ole yksinkertaista tavoittaa yhtäällä ilman seurakuntayhteyttä olevia ja kirkottomia ihmisiä ja toisaalta toimia samanaikaisesti sitoutumista ja kasvua edellyttävin vapaaehtoisvoimin. Kasvu on harvoin kivutonta ja sitoutuminen on tässä yksilökeskeisessä ja hektisessä ajassa outo ajatus. Helposti käy niin, että osa seurakuntalaisista toteuttaa perinteistä seurakuntamallia ja vastuuseen kasvaneille seurakunnan tekemistä kasautuu liikaakin. Seurakunnan johdolta vaaditaankin tarkkaa ja osallistuvaa paimenuutta, joka on yhtä aikaa sekä kokoavaa ja hoivaavaa, että myös eteenpäin vievää, tulevaa hahmottavaa ja dynaamista. Välttämättä nämä ominaisuudet eivät löydy yhdestä ja samasta hengellisestä johtajasta, vaan useammasta seurakuntaa luotsaavasta henkilöstä. Palatsilla toimimme tiiminä, jossa erilaiset vahvuudet tulevat käyttöön!

Paimenuus on sekä johtamista että rinnalla kulkemista. Ajankäyttö, yhteydenpito ja paimennettavien palvelu ovat merkittävässä asemassa. Seurakuntalaisten hengellinen kasvaminen omaan palvelutehtävään on onnistunut, kun on pystytty antamaan aikaa ja tukea, hän jatkaa.

Tässä Efesolaiskirje 4: 11-12 ilmaisee ytimen. Seurakunnalle on annettu erilaisia johtamisvirkoja: profeetat, apostolit, evankelistat, opettajat ja paimenet ja nämä hengelliset johtamisvirat on tarkoitettu seurakuntalaisten työhön varustamista varten. Ne eivät ole hengellistä ylemmyydentuntoa tai pomottamista varten, ne ovat palvelutehtäviä suuren kokonaisuuden rakentumista varten. Henkilökohtainen Jumalan kutsu ja sen suunta on näyttänyt löytyvän jokaisen kohdalla, joka on alkanut elää uskovien yhteydessä ja palvella seurakuntaa jollakin osa-alueella.


Jumala kutsuu sinua kasvamaan palvelutehtävään ja kivien hiontaan

Jumala nostaa itse kutsun ytimen esiin. Jos joko yhteyden tai palvelun osa-alue puuttuu, parhaimman kutsun löytyminen ei näytä oikein etenevän. Yhteys ja palvelu yhdessä näyttävät lähimmäisillemme meidän parhaat lahjamme. Heiltä saatu palaute kannustaa ja rohkaisee meitä etenemään oikeaan suuntaan. Moni ihminen Palatsilla on aloittanut siivoustalkoista tai vahtimestarin tehtävistä. Vähässä uskollisista on tullut paljon vartijoita myös hengellisessä palvelussa, Jukka Hammarén toteaa.

Seurakuntalaisten osallistumiselle rakentuva tie ei välttämättä ole helppo siksikään, että ihmiset erilaisine piirteineen, kipuineen ja hankaluuksineen tulevat näkyviksi kohdatessaan toisiaan. Klassisesti kiven iskiessä vasten kiveä kipinät sinkoilevat; voimakkaita tunteita ja ristiriitojakin ilmenee. Tunteiden ilmenemistä ei kuitenkaan pidä pelästyä. Sosiaalisesta elämästä ja yhdessä kasvamisesta seuraa myös sosiaalisen vastuullisuuden kasvu. Monen seurakuntalaisen sydämelle ovat asettuneet ne, jotka voivat tässä yhteiskunnassa huonosti ja ovat heikkoja. Esille nousee perusevankeliumi, joka on rohkaisun ja toivon sanoja toivottomille, ei voimaevankeliumia menestyjille.

Tervetuloa rukoilemaan, ylistämään, rakentumaan ja evankelioimaan joukkoomme

Palatsi on saanut monin eri tavoin olla vaikuttamassa kristikuntaan. Varsinkin toiminnan alkuvaiheissa seurakunnan rukouspalvelu ja ylistys olivat sellaisia asioita, joita ei vielä juuri muista seurakunnista löytynyt. Palatsilaiset eivät kuitenkaan halua vain katsella loistavaan menneisyyteen - tulevaisuudessa riittää kylliksi haasteita. Suuntaa on jouduttu ja joudutaan kuitenkin tarkistamaan Jumalalta säännöllisesti.

Vaikka Jumalan puolelta näky ei kuole, niin ihmiset joutuvat monesti käymään senkin vaiheen läpi. Koska me koemme, että Jumala on antanut meille tämän paikan ja tehtävän, niin emme me voi ajatella väsymisen hetkinä, että laitetaanpas pillit pussiin. Meillä on vahva käsitys hengessä, ettei Jumala ole antanut lupaa siihen. Ja tämä onkin se tämän hetken haaste.

Hengellisen toiminnan lisäksi seurakunnan konkreettiset toimitilat on käytännössä ratkaistu Kalevan seurakunnalta vuokratuilla tiloilla. Väinölänkatu 26 tila on entinen kirkkorakennus, joka mahdollistaa ehtoollisen vieton samassa tilassa.
Vaikka Palatsin synty ja alkunäky liittyivät tiettyihin toimitiloihin, niin elämä jatkuu ja kehittyy nykytiloissa. Olkaamme kiitollisia, että olemme saaneet käyttöömme vähän käytössä olleen kirkkotilan Kalevasta ja voimme siellä toimia itsenäisesti ylistäen Herraa.
Eletään tätä päivää täysillä Totuuden Hengen johdossa ja rukoillaan elon Herraa sekä uutta Pyhän Hengen voimaa ja voitelua! Olet tervetullut joukkoomme rukoilemaan, ylistämään ja kasvamaan sekä kokemaan yhteyttä Jeesuksessa!




Palatsi pähkinänkuoressa 1995-2005 03.03.2010
Palatsiseurakunnan karismaattisuus on Sanaa ja kristittyjen yhteyttä 03.03.2010